Vesa-Matti Loiri — Elegia
(albumilta Eino Leino, 1978)
Ensiksi pahoittelut siitä, että Viikon biisi -jutun julkaisu venähti tällä kertaa niin pitkälle maanantain puolelle, ettei kyse edes yleensä maanantaiaamuyön niin armollisesti sunnuntaiksi laskevan Blogspotin mielestä ole enää sunnuntaista.
Esittelykin jää ajanpuutteen vuoksi tällä kertaa tyngäksi. Koska Eino Leinon päivää vietettiin jälleen maanantaina 6. heinäkuuta, ajattelin "tämän" viikon biisissä ottaa esille Vesa-Matti Loirin hienon Eino Leino -levyn. Lisää aiheesta -otsikon alla on linkki kelpo esittelyyn supermenestyneestä levystä, jonka sukseen myötä Loiri levytti vielä kolme Leino-levyä lisää.
Alla olevat säkeistöt eivät tunnelmiltaan ole todellakaan kaukana siitä, mihin moni ainakin sanoittajana melko kyvytön pitkätukka nykyään pyrkii, mutta osaava kykenee ilmaisemaan jo muutamalla sanalla paljon. Riemua ei suo rattoisa seura, ei viini. Siinähän se. En ole mikään Loiri-fani, mutta kyllähän miehen tulkinta tässä biisissä ja tällä levyllä on hienoa kuultavaa. Ja kun sanojen takana on Eino Leino ja tulkitsijana Vesa-Matti Loiri, on tietysti maksimaalisen helppoa unohtaa että joku on itse asiassa säveltänyt ja sovittanutkin nämä biisit. Sävellysten takana on Perttu Hietanen ja sovitusten Taisto Wesslin.
Haihtuvi nuoruus
niinkuin vierivä virta.
Langat jo harmaat
lyö elon kultainen pirta.
Turhaan, oi turhaan
tartun ma hetkehen kiinni;
riemua ei suo
rattoisa seura, ei viini.
Häipyvät taakse
tahtoni ylpeät päivät.
Henkeni hurmat
ammoin jo jälkehen jäivät.
Notkosta nousin.
Taasko on painua tieni?
Toivoni ainoo:
tuskaton tuokio pieni.
Tiedän ma: rauha
mulle on mullassa suotu.
Etsijän tielle
ei lepo lempeä luotu,
pohjoinen puhuu,
myrskyhyn aurinko vaipuu,
jää punajuova:
kauneuden voimaton kaipuu.
Levyn muita huippuhetkiä
Höyhensaaret
Tulkaa kotiin
Nocturne
Lapin kesä
Lisää aiheesta
300 levyä: 214. Vesa-Matti Loiri: Eino Leino (1978)
375 humanistia: Eino Leino
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti