The Black League — Deep Waters
(albumilta Ichor, 2000)
Arvoisat lukijat, tällä viikolla elämä on ollut niin hektistä, ettei syväluotaavan analyysin kirjoittamiseen ole ollut aikaa. Tai sitten olen vain käyttänyt kaiken ajan snookerin katsomiseen. Joka tapauksessa virsi on tällä kertaa erittäin lyhyt.
Taneli Jarvan ja muiden Sentencedin jäsenten näkemykset bändin musiikillisesta suunnasta eivät olleet aivan yhtenevät, ja kun Jarva oli ainakin Matti Riekin Täältä pohjoiseen -Sentenced-historiikin perusteella kaikkea muuta kuin helppo persoona eikä korkki tahtonut pysyä kiinni sitten millään, erkanivat tiet vuonna 1996. Pari vuotta myöhemmin Jarva perusti uuden yhtyeen, joka sai nimekseen The Black League.
Jarvan sanoituksetkin ovat melko omaleimaisia, mutta miehen ääni on suorastaan uniikki. Musiikiltaan Mustan liigan debyyttialbumi Ichor on jokseenkin samalla kartalla Sentencedin Amokin kanssa, mutta Ichorilla pääosiin nousevat kitaramelodioiden sijaan karu ja simppeli mutta supertoimiva rockaavuus sekä huikeat kertsit. Toisaalta mukana on melko paljon melankolahtavia melodisia osioita tai jopa kokonaisia biisejä, joten kokonaisuus ei jää yksipuoliseksi meuhkaamiseksi. Itse asiassa kappalemateriaali on kuvailemaani reseptiin nähden yllättävänkin monipuolista. Yllättävää on sekin, että laadultaankaan Ichor ei jää kauaksi suomalaisen metallin suurimpiin levyihin monesti nostettavasta Amokista, vaikka melko epätasainen onkin. Mainittakoon lisäksi, että Ichorin päätöskappaleen Night on Earth Jarva sävelsi alun perin Amokia varten.Otsikkoon nostin levyn kolmosbiisin Deep Waters, joka edustaa levyn hitaampaa rouhimista. Vauhdikkaammista sävellyksistä suosikkini on We Die Alone.
Levyn muita huippuhetkiä
Goin' to Hell
Avalon
We Die Alone
Winter Winds Sing
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti